Miksi lahjoittaisit Itämerelle?

Itämeri-työ on ilmastotyötä

Itämeren rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen ongelmat ja ratkaisut kuuluvat yhteen. Tiedetään, että ilmastonmuutoksen takia lisääntyvät sateet tuovat enemmän ravinnepäästöjä maalta Itämereen. Meressä ravinteet ruokkivat sinilevää, aiheuttavat rehevöitymistä ja ovat syynä valtaviin täysin hapettomiin alueisiin meren pohjassa. Maailman kymmenestä suurimmasta hapettomasta alueesta seitsemän sijaitsee Itämeressä, jossa kuollutta merenpohjaa on jo kahden Tanskan verran.

Itämeri on nuorin planeettamme meristä. Se muotoutui noin 10 000 – 15 000 vuotta sitten, viimeisimmän jääkauden jälkeen. Itämeren valuma-alue on laaja, suuruudeltaan neljä kertaa meren pinta-alan kokoinen. Siihen kuuluu 14 valtiota ja siellä elää yli 85 miljoonaa ihmistä.

Itämeri on valtameriin verrattuna matala ja lähes kokonaan suljettu. Tanskan salmien kautta tulevat suolapulssit tuovat toisinaan valtameren suolaista vettä Itämereen. Valuma-alueelta ja sadannan kautta tulevan makean veden, sekä suolapulssien satunnaisuuden vuoksi Itämeren vesi ei ole yhtä suolaista kuin valtamerten vesi, ja Itämeri luokitellaan murtovesialueeksi. Tästä syystä Itämeri on vaikea elinympäristö sekä makean että suolaisen veden eliölajeille, ja useat lajit elävätkin siellä mukavuusalueensa rajamailla. Pienetkin muutokset meren tilassa voivat aiheuttaa dramaattisia seurauksia sen asukkaille.

Itämeren vesi on kerrostunutta. Kerrostumiseen vaikuttaa sekä veden lämpötila että suolapitoisuus. Keväisin ja syksyisin lämpötilakerrokset sekoittuvat toisiinsa, mutta suolakerrostuneisuus on pysyvämpää. Suolainen vesi on makeaa vettä raskaampaa, joten se pysyy tiiviisti lähellä pohjaa.

Valuma-alueen laajuuden ja asukastiheyden, meren mataluuden, sekä veden hitaan vaihtuvuuden ja kerrostuneisuuden vuoksi Itämeri on altis monenlaisille ongelmille. Esimerkiksi rehevöityminen, pohjan happikato, myrkylliset aineet, vilkas meriliikenne ja roskaantuminen heikentävät Itämeren vointia. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaihtelut esimerkiksi sadannassa tulevat väistämättä heijastumaan myös Itämereen.

Onneksi Itämeri ja ilmastonmuutos liittyvät yhteen paitsi ongelmissa, myös ratkaisuissa: toimenpiteillä, joilla voidaan minimoida maatalouden ravinnepäästöjä mereen, voidaan samalla parantaa maaperän kuntoa ja sitoa hiiltä ilmakehästä maaperään. Näin taitavalla maaperän hoidolla voidaan torjua samalla ilmastonmuutosta ja Itämeren rehevöitymistä.

Baltic Sea Action Group, viralliselta nimeltään Elävä Itämeri säätiö, on vuonna 2008 perustettu itsenäinen voittoa tuottamaton säätiö, jonka pääpaikka on Suomessa. BSAG tekee työtä Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi tuottamalla yhteen kulloinkin tarvittavia, vaikutusvaltaisia tahoja – yrityksiä, tutkijoita ja poliittisia päättäjiä.

Kunnianhimoisella agendalla on muun muassa hiiltä sitovan ja ravinteita kierrättävän ruoantuotanto Itämeren alueelle sekä vaarallisten aineiden riskien vähentäminen.

Tule apuun ja lahjoita Itämerelle hyvä happi!