Merenelävien esittely

Itämeri on monenlaisten uivien, mönkivien ja paikallaan pysyttelevien eliöiden koti. Kampanjasivuilla uiskentelevat eliöt on esitelty täällä!

Pyöriäinen

Pyöriäinen on ainoa Suomen vesillä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Pyöriäinen syö kalaa, jota saalistaessaan se hyödyntää kaikuluotausta. Pyöriäiset elävät laumoissa, mutta Suomen vesialueilla tavataan myös yksinäisiä pyöriäisiä. Itämeren pyöriäiskanta oli vahva vielä reilut sata vuotta sitten, mutta metsästys, kalaverkot ja ympäristömyrkyt ovat koituneet pyöriäisten kohtaloksi. Tällä hetkellä Itämerellä arvioidaan elävän n. 600 pyöriäisyksilöä.

Turska

Turska on merikala, jonka mätimunat vaativat kehittyäkseen tarpeeksi korkean suolapitoisuuden ja hapekasta vettä. Turska syö pohjaeläimiä, muita kaloja ja kalojen mätiä. Kookkaimmillaan turska voi kasvaa jopa kymmenien kilojen painoiseksi, ja se onkin ollut arvokas saaliskala. Itämeren huono tila on kuitenkin vaikeuttanut turskan lisääntymistä ja ravinnonsaantia, ja liikakalastus on romahduttanut turskakannan.

Kuha

Kuha elää sekä makeassa vedessä, että Itämeressä. Kuhan poikaset syövät planktonia ja äyriäisiä, mutta kasvaessaan kuha siirtyy syömään muita kaloja. Kuha saalistaa jahtaamalla, ja saattaa ajaa saalistaan takaa jopa useita kilometrejä. Kuha pärjää sameissa ja jopa rehevöityneissä vesissä. Kuhat muodostavat toisinaan sekaparvia ahventen kanssa.

Kampela

Itämeren lieju- ja hiekkapohjilla elävä litteä kampela käyttää ravinnokseen pohjaeläimiä. Sen herkkua ovat etenkin simpukat. Kampela kestää makeaakin vettä, mutta kutu onnistuu vain tarpeeksi korkeassa suolapitoisuudessa. Poikasena kampela muistuttaa muita kaloja. Aikuistuessaan kampela asettuu pohjalle makaamaan ja sen silmät vaeltavat toiselle kyljelle, saaden aikaan kampelalle ominaisen erikoisen ulkomuodon.

Hauki

Hauki on ankara saalistaja jo poikasena, ja saattaa syödä jopa lajitovereitaan. Hauki elää sekä makeissa sisävesissä että Itämeren rannikkoalueilla. Se vaanii ravintoa rantojen kaislikoissa tai rakkohauruvyöhykkeellä, josta se pyydystää saaliinsa syöksymällä. Kalojen lisäksi hauelle maistuvat esimerkiksi sammakot ja linnunpoikaset.

Siika

Siika menestyy sekä makeassa vedessä että Itämeressä, kunhan vesi on tarpeeksi puhdasta ja hapekasta. Siikakantoja on useita, ja ne poikkeavat hieman toisistaan sekä elintavoiltaan että ulkomuodoltaan. Osa siikakannoista vaeltaa jokiin kutemaan, osa kutee meressä tai järvessä. Vaellussiika on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Siialle maistuvat plankton, pohjaeläimet, hyönteiset ja kalanpoikaset.

Ahven

Suomen kansalliskala ahven elää kaikenlaisissa vesistöissä. Raitaselkäisen ahvenen väritys ja koko vaihtelevat kasvupaikan mukaan. Poikasena ahven syö planktonia, mutta kalan kasvaessa sen ruokavalio laajenee kattamaan pohjaeläimiä, vedenpinnan hyönteisiä sekä muita kaloja.

Sinisimpukka

Sinisimpukat elävät Itämeressä tiheissä yhdyskunnissa, mieluiten virtaavassa vedessä. Ne suodattavat vedestä pieneliöitä ravinnokseen, ja poistavat samalla vedestä rehevöittäviä ravinteita. Sinisimpukat ovat tärkeää ravintoa monelle eläimelle. Ne tarvitsevat menestyäkseen tarpeeksi korkean suolapitoisuuden.

Korvameduusa

Itämeressä elävä korvameduusa viettää alkuosan elämästään alustaansa kiinnittyneenä polyyppina. Aikuiset meduusat kokoontuvat loppukesästä rantavesiin, joissa ne voivat esiintyä isoinakin joukkoina. Meduusa syö äyriäisiä ja kalanpoikasia, joita se saalistaa poltinlonkeroillaan. Korvameduusan lonkerot eivät kuitenkaan polta ihmistä.

Silakka

Silakka on sillin alalaji, ja se elää ainoastaan Itämeressä. Silakka on parvikala, ja saalistaa öisin planktonia pintavesissä. Päiväsaikaan silakkaparvet uivat syvempiin vesiin. Aikaisemmin silakan syöntiä kehotettiin välttämään niiden korkeiden dioksiini- ja pcb-pitoisuuksien vuoksi, mutta nämä pitoisuudet ovat sittemmin laskeneet.

Rakkohauru

Aiemmin rakkolevänä tunnettu rakkohauru tarvitsee menestyäkseen kirkasta vettä ja tarpeeksi korkean suolapitoisuuden. Rakkohaurumetsät ovat tärkeitä asuinpaikkoja monelle kalalle ja selkärangattomalle, ja moni kalalaji käyttää niitä kutupaikkanaan. Lisäksi monet eläimet käyttävät rakkohaurua ravintonaan. Rakkohauru onkin yksi Itämeren avainlajeista, josta moni muu eliö on riippuvainen.